Month: October 2018

Halloween-sekoilua

Ehkä olen muuttumassa aivokapasiteetiltani ihan zombieksi, mutta tämä Halloween-hulluttelu on kautta Sveitsin-vuosieni ollut minulle melkoista sekoilua.

Siinä taisi mennä vuosi tai pari, ennen kuin edes hahmotin, että lapset tekevät täällä karkki vai kepponen -kierroksia. Ensimmäisinä vuosina en kiinnittänyt huomiota ovikelloa kilkutteleviin lapsiin, tai ehkä emme olleet kotona – uskalsikohan kukaan edes soittaa kelloa? Raskauden ja oman lapsen syntymän myötä oman kerrostalon lapset ovat kuitenkin uskaltautuneet meidänkin ovemme taakse.

Ensimmäisenä vuonna emme olleet varautuneet mitenkään, ja taisimme suojautua siihen kuvitelmaan, ettei kukaan ehkä tiennyt, että olimme oikeasti kotona.

Toisena vuonna laskeskelin antavani lapsukaisille kaappiin jääneet suklaat, mutta ne mokomat loppuivat kesken. Pelastauduin hätävaravaahtokarkeilla,  joista pikkupoika supatti kavereilleen, että älä ota noita, ne menevät ihan tahmaisiksi, kun ei niissä ole paperia päällä. Duly noted.

Seuraavana vuonna varauduimme. Ostimme yksittäispakattuja suklaita sen kokoisen rasian, että laskeskelin sen riittävän naapureille ja niiden kavereillekin. Päätimme myös annostella patukoita maltillisemmin. Mutta ketään ei tullutkaan koko viikonloppuna! Ehkä ne olivat loukkaantuneet aikaisempien vuosien huonosta tarjoilusta? Söimme suklaat itse.

Kun viimeinenkin konvehti oli kuorittu, ovikello alkoi soida. Kävi ilmi, ettei pahuksen Halloween olekaan sidottu viikonpäivään, kuten olin luullut, vaan päivämäärään – joka oli vain aiemmin osunut viikonlopulle. Piileskelimme häpeissämme hiljaa oven takana ja muutimme kahden viikon kuluttua uuteen asuntoon.

Nyt kun vielä muistaisi, onko karkki vai keppos -kierros lokakuun viimeisenä vai marraskuun ensimmäisenä päivänä. Ainakin ostin niin ällöttäviä lisäainepomminamusia, ettei niitä varmasti tule syötyä itse. Säilynevät tarvittaessa ensi vuoteenkin.

Vinkit vaeltajalle Sveitsiin

Syksy on suosikkivuodenaikani. Kun tullaan elo-syyskuun taitteeseen, olen yleensä aivan valmis luopumaan kesästä ja ottamaan syksyn vastaan. Syys- ja lokakuu ovat täällä Sveitsissä parhaimmillaan – kuten tätä vuonna – pitkiä, lämpimiä, kirkkaita ja kuulaita. Ehtii vielä toteuttamaan kesän bucket listille rustattuja asioita, mutta ei ole lomapaineita, ruuhkat helpottavat, ja pääsee tarttumaan kunnolla töihinkin.

Syksy on myös vaellussesongin huippua. Pari viikonloppua takaperin lähdimme sunnuntaikävelylle Lavaux’n viinialueelle Genevejärven pohjoisosaan. Tällä kertaa kyseessä oli tosiaan enemmän käveleskely kylästä toiseen kuin varsinainen vaellus, mutta sekin viinialueella kyllä onnistuu. Haaveissani on jonain vuonna tehdä kahdeksan tunnin ja 32 kilometrin kierros Ouchysta Chillonin linnalle Montreux’n kupeeseen. Vieläköhän ennen syysmyrskyjä ehtisi?

Tässä vinkkini ensikertalaiselle vaeltajalle Sveitsissä.

Seuraa keltaista. Vaellusreitit ovat niin hyvin merkittyjä, että karttaa ja kompassia ei välttämättä tarvitse ollenkaan. Seuraa keltaisia opasmerkkejä, jotka voivat olla perinteisiä kylttejä, mutta myös esimerkiksi viinitarhan aitaan maalattuja keltaisia nuolia.

Ota huomioon korkeuserot. Reitin pituus ei pelkästään kerro vaelluksen kestosta eikä vaativuudesta. Ota huomioon myös vertikaalimetrit: viidenkin kilometrin lenkki on raskas, jos korkeuseroa on lähemmäs kilometri.

Hyvät kengät ovat ehdottomat. Reittien teknisestä vaikeustasosta on mielestäni vaikea löytää luotettavaa tietoa – tai ainakaan sellaista tietoa, joka mätsäisi omaan käsitykseeni reitin vaikeudesta. Vielä korkeuserokaan ei suoranaisesti kerro, onko nousu tasaista polkua, kivikkoa vai paikoin nelinkontin kiivettävää seinämää. Hyvät kengät suojaavat hankalissa olosuhteissa, ja monin paikoin vaellussauvatkin saattavat olla hyödyksi. Viinialueen polut ovat toki asvaltoituja, ja moneen paikkaan pääsee lastenvaunujenkin kanssa, mutta vuoristossa meno on eri asia.

Laske aikatauluun ekstraa. Reittiohjeissa ja opasteissa mainitut kävelyajat ovat oman kokemukseni ja kuntoni mukaan melko realistisia, mutta kovin pitkiä taukoja ei niihin ole leivottu mukaan. Muutenkin vaellusaikaan kannattaa laskea mukaan ylimääräistä, varsinkin näin syksyllä, kun pimenevät illat eivät jätä kovin paljon löysää vaeltajan päivään.

Jura sopii aloittelijoille. Oma suosikkini varsinkin päivävaelluksiin on Jura-vuoristo, sillä siellä korkeuserot ovat maltillisemmat kuin Alpeilla, ja varsinkin näin syksyllä kirkkaat ilmat takaavat huikeat näkymät myös Alppien suuntaan. Kyllä jyrkissä Alpeissa silti on oma viehätyksensä.

Eväät eivät ole tarpeen. Vuoristossakin on alppimajoja ja ravintoloita, joista monet tosin ovat tälle vuodelle jo sulkeneet. Kunnon juustoherkku pitää vaeltajan tiellä.

Muutamia suosikkivaellus- ja kävelyreittejäni

Reitti La Givrinestä La Dôlelle ja takaisin Sveitsin Juralla vie keskikuntoiselta kävelijältä noin 4 tuntia. Reittivaihtoehtoja maisemissa on useita, joten vaellusta voi muokata oman fiiliksen mukaan.

Reitti St Saphorinista Lutryyn kulkee viiniviljelysten katveessa. Asvaltoitu polku on helppokulkuinen, mutta korkeuseroja kertyy sen verran, että hiki tulee. Nautiskelija pysähtyy lasilliselle tai aterialle alueen kyliin.

Nousu Molésonin huipulle lähellä Gruyèresiä vetää sykkeet kattoon, ja jyrkät kohdat panevat tekniikankin koetukselle. Moléson tarjoaa myös mahtavat mahdollisuudet kokeilla esimerkiksi via ferrata, riippuliitoa tai nuorallakävelyä. Huipulle pääsee myös kaapelivaunulla, joten toiseen suuntaan matkan voi taittaa koneellisin voimin.

Postauksen kuvat Cullysta, Epessesistä ja Riex’stä Lavaux’n viinialueelta, joka on myös Unescon maailmanperintökohde.

Geneve-turistin päiväretket, osa 5: Lausanne

Jo useampana sunnuntaina putkeen olen ajatellut, että nyt tämä on kesän viimeinen kaunis viikonloppu, arkipäivien mukana tulee syksy. Niin ajattelin viime viikonloppunakin – ja kyllähän nyt säät varsinkin aamuisin ovat viilenneetkin.

Alkaa olla aika saatella yhdessä kesän kanssa tämä sarja Geneve-turistin päiväretkistä, vaikka ehkäpä tämän kesän viimeiset turistit ovatkin Genevensä jo kiertäneet.

Viidentenä ja viimeisenä kohteena Genevestä pakoa etsivälle suosittelen naapurikantoni Vaud’n pääkaupunkia Lausannea. Sveitsi on siitä ovela maa, että pienelle alueelle mahtuu valtavasti kulttuurisia eroavaisuuksia, ja välillä kantonirajan ylityksen melkein fyysisesti tuntee kehossaan. Jokin on nyt eri tavalla.

Geneven monikansalliseen, diplomaatti- ja expat-henkiseen luksukseen verrattuna Lausanne on kauttaaltaan ihanan tavallinen. Toki Genevestäkin tämä tavallinen puolensa on löydettävissä, mutta sen esiinkaivaminen on vaatinut ainakin minulta vuosien työn, kun taas Lausanneen on helppo rakastua heti junasta hypätessä.

Henki salpautuukin junalla saapujalta aika nopeasti, kun asemalta lähtee taapertamaan kohti vanhaakaupunkia. Jo sadan metrin päässä on selvää, että nämä kaksi kaupunkia eroavat toisistaan ainakin yhdessä suhteessa: siinä missä Geneve on lättänä, Lausannesta ei korkeuseroja puutu. Keskustan kadut risteilevät ylös ja alas kukkuloita putiikkeineen, ravintoloineen ja kahviloineen. Tuoremehukahviloita, suklaakauppoja, macaron-leivoskärry… Kulutetut kalorit saa napattua äkkiä myös takaisin.

Tässä oma top-kymppini Lausanneen.

1 Blackbird Cafén viikonloppubrunssi

Viikonloppuaamu kannattaa aloittaa Blackbird Cafén mahtavien brunssiannosten äärellä. Lapsen kanssa ruokaillessai ilahdun aina siitä, jos lastenlista on korvattu “Minkä tahansa annoksen saa pienessä koossa puoleen hintaan” -tarjouksella – niin kuin Blackbirdissä on.

2 Lauantaiaamun markkinat

Aamiaispömpötystä voi helpottaa kiertelemällä markkinoilla, jotka täyttävät vanhan kaupungin kapeat kadut vihannesten-, hedelmien-, leipien- ja juustojenostajilla. Perinteisten ruoka- ja kukkakojujen väliin mahtuvat sujuvasti inkivääristä tehdyt supersmoothiet ja muut uudemmat innovaatiot.

3 Paludin aukio tasatunnein

Suuntaa markkinahumusta tasatunnin paikkeila Paludin aukiolle. Tämä on ehkä se Lausannen perinteinen the nähtävyys: Palludin aukion kello soittaa tasatunnein musiikkia ja esittää pienen näytöksen. Aukion suihkulähde on kaupungin vanhin.

4 Puuportaat ja katedraali

Place du Paludilta nousevat vanhat puuportaat kohti Lausannen katedraalia. Sinne kannattaa kiivetä jo maisemien vuoksi. Harmi, että puolivälin kaakaot tarjonnut Barbare on sulkenut ovensa. Tarvittaessa voi tankata ennen nousua portaiden alapäässä La Chandeleur -crèpe-ravintolassa. Täytettyjen lättyjen seuraksi suosittelen ranskalaista siideriä – ja myös pöytävarausta.

5 Flonin kortteli

Flonin kortteli jakaa mielipiteitä – omianikin. Toisaalta se on hiukan teollinen ja kolho: onhan entinen varikko- ja varastoalue muutettu kaupoiksi ja ravintoloiksi. Toisaalta taas kuppilat ja kaupat ovat välillä hiukan liiankin trendikkäitä ja posh. Ehkä juuri tämä tietty epätasaisuus ja konseptoimattomuus vetää Floniin.

6 Collection de l’Art Brut

Raa’an taiteen kokoelma, kuten taidemuseon nimen voisi kirjaimellisesti kääntää, kokoaa valikoimiinsa taideteoksia marginaalistetuilta ryhmiltä, itseoppineilta ja muuten vain taiteen marginaaliin jääneiltä taiteilijoilta. Se on virkistävää vaihtelua perinteisten taidemuseoiden valikoimiin verrattuna!

Jardin Thaï parempaan thai-syömiseen

Jos vatsaan taas mahtuu ruokaan, suosikkini “hiukan parempaan” syömiseen Lausannessa on Alfa-Palmiers-hotellin Jardin Thaï -ravintola. Täällä olen saanut käännytettyä thai-ruoan pariin jopa aasialaiselle ruoalle nirson perheeni – ja tänne vien ruoka-ainerajoitteiset vieraat, sillä ravintolassa ymmärretään poikkeuksellisen hyvin erikoisruokavalioiden päälle.

8 Salaatti- ja wrap-kahvila Luncheonette

Jos vatsa ei vedä kunnon lounasta, suosittelen Luncheonette-kahvilaa. Törmäsin tähän salaatti- ja wrap-kahvilaan kerran ihan vahingossa kaupungilla kävellessäni, ja se oli vieläpä sillä kertaa sulkemassa, joten jäin ilman maistiaisia. Seuraavalla kerralla yritin uudelleen, ja paikka muodostui yhdeksi vakkareistani. Suosikkini on quesadilla salaatin ja kotitekoisen limonadin kera. Saman ravintoloitsijan alakerran Jardin Secret -paikka ei ole huono myöskään: siellä tarjoillaan gluteenittomia kulhoannoksia. Paikat ovat pieniä, mutta symppikset asiakaspalvelijat kyllä järjestävät penkin jokaisen pepun alle, tai hyvällä säällä eväät voi napata mukaan.

9 Sauvebelinin näkötorni

Sauvebelinin näkötorni on hiukan keskustan ulkopuolella (ylämäkeen, kuinkas muutenkaan), mutta perille ei ole pakko tarpoa kävellen, sillä bussillakin pääsee. Näkötorniin tosin täytyy kavuta ihan itse, mutta ylhäältä näkeekin Mont Blancille saakka. Puistossa on myös pieni kotieläintarha ja pari ravintolaa terasseineen.

10 Ouchy

Lausannen keskusta ei – harvinaista kyllä sveitsiläiskaupunkien keskuudessa – rajoitu järvenrantaan. Ouchyn järvenrantakylä parin kilometrin päässä keskustasta on kyllä sievä ilmestys sekin. Ouchyssa on myös Olympiamuseo, ja laivat esimerkiksi Evianiin lähtevät sieltä.

 

Jos kaipaat päiväretki-ideoita Geneven alueella, katso aikaisemmat vinkit täältä:

Osa 1: Bling-blingin ja Mannerheimin Montreux

Osa 2: Päivävaellus Jura-vuoriston huipulle

Osa 3: Syrjähyppy Ranskaan ja Yvoiren kukkivat puutarhat

Osa 4: Päivä vesillä ja parhaat paikat poistua laivasta