Sveitsin suloisin alppikylä

Ei Sveitsi-blogia ilman Alppeja? Hyökkäänkin heti alkajaisiksi sen kimppuun, mikä monen mielessä on sveitsiläisyyden ydintä, ja mikä omastakin mielestäni on tässä maassa parasta, tai ainakin jaetulla ensimmäisellä tilalla: vuoristo.

Alpit kattavat 61 prosenttia maan pinta-alasta ja täyttävät vielä suuremman prosenttiosuuden ihmisten sydämistä. Kaikilla on jokin suhde Alppeihin: joko he ovat kotoisin vuoristokantonista, halajavat rinteille tai laduille, vaeltavat kesäisin tai ainakin katselevat Alppipanoraamaa suosikkikaupunkinssa järvenrannalta. Vain kapeahko kaistale maan pohjoisreunamalla kärsii siitä, ettei näköalaa majesteettisiin lumihuippuihin ole.

Kulutimmekin viikonlopun yhdessä suosikkikylistäni, Saas Feessä Valais’n kantonissa. Sympaattinen rinnekylä ei liene yhtä tunnettu kuin naapurilaakson luksuskohde Zermatt, mutta moni on kyllä nähnyt rinnealueen hissit tietämättään Whamin kasarijouluhitti Last Christmasin videolla, jolla hisseillä ajellaan edestakaisin täysin epäloogisessa järjestyksessä.

Sekä Saas Fee että Zermatt ovat viime viikkoina olleet julkisuudessa, koska runsaiden lumisateiden ja huikean lumivyöryriskin vuoksi molemmat kylät ovat jääneet mottiin jo pariin otteeseen, ja suksituristit ovat niissä jumissa tälläkin hetkellä. Me palasimme kotiin sunnuntaina juuri ennen teiden sulkemista. Hyvällä onnella pääsimme rinteeseen yhtenä päivänä, mutta toisen päivän lajeiksi valikoituivat lumikenkäsprintti ja poreammemaraton.

Taidankin olla niin ihastunut tuohon kompaktiin vuoristokylään siksi, että siellä suorituskeskeinen lasketteluhirmu, joka yleensä kerää rinnekilometrejä samalla innolla kuin himosienestäjä suppilovahveroita, malttaa innostua muistakin talvilajeista. Rinnealue on moniin muihin keskuksiin verrattuna rajallinen, samoin merkittyjen rinteiden kaltevuustaso, joten sukset jalassa voikin rauhassa keskittyä nautiskelemaan vauhdista ja komeista maisemista. Aikaa saattaa jäädä siis jopa murtomaahiihtoon, talvivaellukseen tai mäenlaskuun. Siirtymät ovat lyhyitä, joten aikaa ei tuhraannu turhaan, ja autottomassa kylässä tuntee olevansa hyvin eristyksissä muusta maailmasta (silloinkin, kun tiet ovat auki ja bussit kulkevat).

Suosittelen siis, että menette itse katsomaan!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *